Mikä luontojalanjälki?
Elintarvikehankintojen luontojalanjälki on mittari, joka kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja tarvitaan tuottamaan ja kuljettamaan ruokaa lautasellesi. Mitä suurempi luontojalanjälki, sitä enemmän kuormitusta ympäristölle. Luontojalanjälki koostuu useista osatekijöistä, kuten maankäytöstä, kasvihuone-kaasupäästöistä, vedenkulutuksesta ja ravinteiden huuhtoutumisesta. Luontojalanjälki vaihtelee suuresti eri elintarvikkeiden välillä. Esimerkiksi naudanlihan luontojalanjälki on noin 50 kertaa suurempi kuin perunan. Naudanlihan luontojalanjälki on noin 27 kiloa hiilidioksidia per kilo lihaa. Se on sama kuin ajaisit autolla 180 kilometriä. Kana on paljon kevyempi vaihtoehto, sillä sen luontojalanjälki on vain 6,9 kiloa hiilidioksidia per kilo. Ja jos haluaa olla todella ympäristöystävällinen, voi kokeilla kasvisruokia, kuten papuja, linssejä tai tofua, joiden luontojalanjäljet ovat alle 2 kiloa hiilidioksidia per kilo. Luontojalanjäljen pienentäminen on yksi keinoista edistää kestävää kehitystä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Tampereen kaupunki on selvittänyt yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa Tampereen kaupunkiorganisaation luonto- ja hiilijalanjäljet. Tulos esittää ensimmäistä kertaa suuren kaupunkiorganisaation luonnon monimuotoisuudelle tuottaman haitan. Pirkanmaan Voimia oli mukana tutkimuksessa elintarvikehankintojen osalta.
Tutkimuksen tulokset Pirkanmaan Voimian osalta
Tampereen kaupunkiorganisaation vuoden 2021 luontojalanjäljestä suurimman osan aiheuttivat elintarvikkeiden hankinnat (22 %). Elintarvikkeista punainen liha aiheutti suurimman luontojalanjäljen (34 %). Punainen liha pitää sisällään naudan, porsaan sekä lampaan lihasta tehtyjä tuotteita. Seuraavaksi suurimmat luontojalanjäljet aiheuttivat maitotuotteet (22 %) ja siipikarja (10 %). Punainen liha aiheutti myös suurimman osan elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä (37 %).
Lähde: Tampereen kaupunki
Mitä voimme tehdä luontojalanjäljen pienentämiseksi?
Olemme arvioineet toimintamme vaikutuksia jo aiemminkin yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tehneet vuoteen 2030 ylettyvän Ympäristötiekartan. Tässä suunnitelmassa keskeisessä osassa on kasvisruuan syönnin merkittävä lisääminen sekä hävikin vähentäminen.
Miten aiomme saavuttaa tämän tavoitteen? Yksi tärkeimmistä keinoista on lisätä kasvisruuan osuutta ruokalistallamme. Kasvisruoka on paitsi terveellistä, myös ilmastoystävällistä. Se sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja antioksidantteja, ja sen tuottaminen kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin eläinperäisen ruuan. Ruokalistoillamme esimerkiksi punainen liha on korvattu osittain kasvisproteiineilla, kalalla ja broilerilla, ja ruokiin on lisätty kauden kasviksia eri muodoissa. Myös maitotuotteet ovat saaneet rinnalleen kasvipohjaisia vaihtoehtoja, kuten kaurajuomaa. Kasvisruokaa on tarjolla päivittäin linjastossa ensimmäisenä ruokavaihtoehtona ja kaikilla on mahdollisuus valita kasvisvaihtoehto. Näin haluamme kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan kasvisruokiin ja huomaamaan niiden hyvät puolet. Uskomme, että pienilläkin muutoksilla ruokavaliossa voi olla iso vaikutus niin omaan terveyteen kuin ympäristöönkin. Tämän vuoksi toivomme myös vanhempien ja opettajien tukea ja yhteistyötä tässä asiassa. Teidän esimerkkinne, asenteenne ja kannustuksenne ovat tärkeitä lapsille ja nuorille, jotka ovat vasta muodostamassa omaa suhdettaan ruokaan.
Haluamme myös opettaa lapsille ja nuorille hävikkitietoisuutta ja arvostusta ruokaa kohtaan. Lasten ja nuorten suosikkikasvisruokien, kuten pinaatti- ja porkkalettujen, rinnalle pyrimme kehittämään myös uudenlaisia kasvisruokavaihtoehtoja ja tarjoamaan ravintorikasta ruokaa esim. kasvisproteiinien avulla. Erityisen tärkeää on luonnollisesti se, että ruoka on maistuvaa ja sitä ei jäisi hävikkiin. Hävikki tarkoittaa sitä ruokaa, joka jää syömättä. Siksi olemme tehneet erilaisia toimenpiteitä hävikin ehkäisemiseksi ja seurannaksi. Hävikin pienentäminen onkin vuoden 2024 painopistealueemme!
Me Voimialla olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota lapsille ja nuorille laadukasta, ravitsevaa ja ilmastoystävällistä ruokaa joka päivä. Olemme myös iloisia siitä, että voimme olla mukana kasvattamassa heistä vastuullisia ja valveutuneita kuluttajia, jotka osaavat tehdä hyviä valintoja niin itsensä kuin ympäristönkin kannalta. Muistathan, että jokainen suupala on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ympäristöön.
Hyvää ruokahalua!