Edellisen kerran kirjoittelin Voimian blogiin varautumisasioista keväällä 2022. Silloin koronapandemia oli asettumassa ja Ukrainan kriisi oli juuri alkanut. Kriisin jatkumisen ja myös ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset ovat sittemmin herättäneet meitä Suomessa ja Pirkanmaallakin varautumiseen ja huoltovarmuudesta huolehtimiseen uudella tavalla. Ja se, mikä on mielestäni muuttunut, on se, että nyt on entistä laajempi ymmärrys siitä, kuinka varautumisessakin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ennen kaikkea – varautuminen on yhteistyötä.
Parempaa yhteistyötä koko elintarvikehuoltoketjussa
Huoltovarmuuskeskus on todennut, että huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta Suomessa pärjätään, kun toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Ja koska elintarvikehuolto on tärkeä osa yhteiskunnan toimivuutta, Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt Ruoka ja vesi 2030-ohjelman vuoden 2025 alussa. Sen tavoitteena on kehittää Suomen kykyä tuottaa ravintoa sekä taata ravinnon tuottaminen pitkäkestoisissa kriisitilanteissa. Elintarvikehuoltoketju vaatii vankkaa alkutuotantoa, toimivaa elintarvikkeiden jalostusta ja jakelua, vähittäiskauppaa ja osaavia ruokapalveluja, jotka huolehtivat valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaiden joukkoruokailusta. Ja ilman hyvää vesi- ja jätehuoltoa ei koko ketju toimisi. Ketjun saumaton toiminta vaatii mielestäni tosi paljon ymmärrystä toimialojen välisistä yhdyspinnoista ja vaikutussuhteista, yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden asettamista. On mielenkiintoista nähdä, millaisia projekteja ohjelma poikii ja miten ruokapalvelutoimiala on mukana.
Ruokapalvelupooli yhteistyöfoorumina
Jo pitkään on tunnistettu, ainakin ruokapalvelutoimialan toimijat itse, joukkoruokailun merkitys tärkeäksi osaksi elintarvikehuoltoketjua. Joukkoruokailun toimintaedellytysten jatkuvuus kaikissa olosuhteissa on tärkeää, jotta yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja kriisinkestävyys toteutuisi. Ruokapalveluissa on totuttu varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimerkiksi vesi- ja sähkökatkoihin tai häiriöihin logistiikassa tai raaka-aineiden saatavuudessa, mutta esimerkiksi myös suurten ihmismäärien ruokahuolto evakuoinneissa tai pakolaisten vastaanottamisessa vaatii varautumista ja meidän joukkomuonittajien osaamista.
Ruokapalvelutoimialan huoltovarmuusrooli konkretisoitui, kun vuoden 2024 alusta Huoltovarmuusorganisaatioon perustettiin Ruokapalvelupooli osaksi elintarvikehuoltoketjun yhteistyötä. Päätöksen taustalla oli vankka selvitystyö, jossa toimialan toimijoita haastateltiin ja kuultiin laajasti. Voimialla oli ilo antaa panoksensa tuohon selvitystyöhön ja olen supertyytyväinen, että pooli perustettiin yhdyssiteeksi alan toimijoiden kesken ja elintarvikehuoltosektorin muiden poolien rinnalle tasavertaiseksi toimijaksi.
Poolin kotiorganisaatioksi nimettiin Matkailu- ja ravintolapalvelu Mara ry. Lisäksi mukana kerrotaan olevan kuntia ja kuntaomisteisia yhtiöitä edustava Kuntaliitto ja yksityisiä sote-palveluiden tuottajia edustava Hyvinvointiala Hali ry sekä joukko alan yrityksiä. Entäs sitten – epäselväksi jää ketä, miten, missä, milloin?
Ruokapalvelupooli selvitti syksyllä 2024 ruokapalvelualan toimijoiden varautumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan alalla on varauduttu kyllä parhaan kyvyn mukaan erilaisiin häiriötilanteisiin, mutta yhteistyötä toivotaan lisää. Itsekin vastasin tuohon kyselyyn samoin ajatuksin. Ruokapalvelupooli on nähdäkseni juuri hyvä yhteistyöfoorumi, mutta poolin organisoitumisesta, toiminnasta ja tavoitteista toivoisin laajempaa, kaikki sidosryhmät tavoittavaa aktiivista viestintää. Ei hukata nyt tätä mahdollisuutta yhteiseen kehittämiseen ja kehittymiseen verkostomaisen toiminnan avulla.
Julkisomisteisen yhtiön edustajana olisin kiinnostunut kuulemaan poolin toiminnasta myös Kuntaliiton kautta.
Yhteistyö maakunnissa
Myös maakunnissa ja alueilla tarvitaan varautumisessa yhteistyötä, kun kukaan ei kuitenkaan pärjää yksin. Hyvä esimerkki toimivasta mallista on Tampereen koordinoima verkosto, jossa on mukana kaupungin toimialat ja kriittisiä toimintoja turvaavat yhtiöt, Pirkanmaan hyvinvointialue ja tarpeen mukaan edustajia eri viranomaistahoilta, muista kunnista ja yrityksistä.
Seuraava hieno mahdollisuus testata yhteistyön ja suunnitelmien toimivuutta sekä havaita kehityskohteita on paikallispuolustusharjoitus PAPU2025 tänä syksynä. Sitä kohti!
Jatketaanko keskustelua aiheesta? Tavoitat minut X:ssa @TarjaSAlatalo