Onnea 75-vuotias, maksuton kouluruoka! Viikolla 43 kouluruokaa juhlistetaan lasten ja nuorten äänestämillä nostalgia- ja nykyruokasuosikeilla. Nostalgiaruokapäivänä on tarjolla äänestyksen voittanutta jauheliharisottoa ja nykyruokapäivänä hampurilaisia jauhelihapihvillä ja salaattipöydän antimilla höystettynä.
Viikon aikana kouluissa on esillä teemajulisteet. Julisteista voi pohtia, miten kouluruokahetki Aleksanterin koulussa on muuttunut 50-luvulta verraten nykyhetkeen sekä leikkimielisesti arvuutella, tunnistavatko oppilaat vanhoja keittiövälineitä. Tunnistatko sinä?
Vastaukset: 1) voinappikone 2) kauha 3) voinappimuotti 4) lasta 5) pyykkilauta
Kouluruokamuistoja
Keräsimme kouluruokamuistoja henkilöstöltämme, asiakkailtamme ja yhteistyökumppaneiltamme. Aloita matka muistoihin! Lue, millaisen yllätyksen opettaja järjesti kylmäkoskelaisessa koulussa vuonna 1931, mikä ruoka maistui Tesomalla 60–70-luvun taitteessa ja mikä kasviskouluruoka nousi media alan opiskelijan lemppariksi 2010-luvun loppupuolella Hervannassa sijaitsevassa ammattiopistossa.
Pohjanmaan erikoisuus
Kouluruokailusta Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla 2000-luvulla on erittäin lämpimiä muistoja. Ei ollut päivääkään, jolloin olisi tullut nirsoiltua kouluruoan kanssa. Erityisesti muistelen Seinäjoen lukion ruokalaa, jossa oli aivan ihanat keittiön työntekijät.
Seinäjoella on oma kouluruokaerikoisuus: pinaattilätyt ja jauhelihakastike, jota edelleen silloin tällöin tulee myös täällä kotona Tampereella tehtyä – hieman on kyllä Pirkanmaalla tullut palautetta, että mitä Seinäjoella oikein koululaisille syötetään. Mutta suosittelen testaamaan 😉
Jenni
Itse sävelletty juustosoppa
80-luvun alussa Lamminpään ala-asteella herkuteltiin joka torstai hernekeitolla ja pannukakulla. Leivän päälle sai myös juustoviipaleita, joita kavereiden kanssa laitoimme kuuman keiton sekaan sulamaan. Meistä juustoinen keitto oli ihanaa, mutta osa pöytänaapureista ei osannut arvostaa venyvän juuston ulkonäköä, vaan piti sitä ällöttävänä. Jossain vaiheessa opettaja taisikin kieltää moisen herkuttelun. Huippuhyvää oli myös mansikkaraparperihillo, joka tarjottiin pannarin kanssa.
Ei-lempiruokiin kuului mm. perunat ja tilliliha, jonka kastike oli ikävän hyytelömäistä ja liha sitkeää. Sitkeän lihan sihtikurkkuna otin usein vain pienen perunan ja kastiketta vain nimeksi, jotta lautasen sai ”sotkettua” syödyn näköiseksi. Jos opettaja sattui huomaamaan, saattoi hän tulla laittamaan ”kunnon” annoksen lautaselle, joka oli sitten pakko syödä. Tällöin ei ehtinyt mukaan lounasvälkälle.
Sanna
Ysärillä hurrattiin spagetille
Kouluruokalassamme oli pirttipöydät ja pitkät penkit. Lautaset olivat punaista muovia ja mukit olivat terästä. Oli tosi hienoa, kun jossain vaiheessa saatiin lasiset juomalasit!
Ruokana oli välillä maksapihviä ja valkokastiketta, maksalaatikkoa ja kaalilaatikkoa. Nämä jäivät mieleen, koska ne eivät olleet suosikkejani. Muutoin kouluruoka oli mielestäni tosi hyvää. Pastaa oli lisukkeena noin kerran vuodessa – aina rakettispagettia jauhelihakastikkeen kera. Spagetti aiheutti meissä oppilaissa hurraa-huutoja!
Parasta oli pinaattikeitto, jonka kanssa oli tarjolla puolikas grahamlihapiirakka tai keittäjän itse leipomat jauhelihakierteet. Hernekeittopäivinä oli joskus tarjolla pannukakkua, mutta pannukakulle ei ollut erillistä lautasta. Niinpä hernekeittolautanen piti kaapia lusikalla mahdollisimman puhtaaksi, jottei pannukakun pala maistuisi kovin paljoa hernarille 😊
Krista
Tesomalla 60–70-luvun taitteessa maistui paistettu kala
Tesomajärven koululla vuosina 69–76 oli hyviä kouluruokia melkein kaikki, mutta lempparia oli paistettu kala. Sitä saikin syödä vaikka kuinka paljon, koska se ei ollut monenkaan suosikki. Hernekeittopäivänä oli jäätelöä taikka pannaria jälkiruuaksi. Jauhelihamureke ja muusi oli myös hyvää.
Mervi
Opettaja tarjosi laskiaisrokkaa
Mieheni täti aloitti koulun 1931 pienessä kyläkoulussa Kylmäkosken Taipaleella. Opettaja oli lähettänyt koteihin terveisiä, että jos oppilaat tuovat hernekeittoaineet, hän tarjoaa laskiaisrokkaa. Äidin lähettämänä täti vei herneitä, palan sianlihaa ja siansorkan. Opettajan mielestä viimeksi mainittu oli kai niin arvokas, että keittoa jakaessa nosti kokonaisen sorkan tädin lautaselle. Kun muut hakivat lisää maukasta keittoa, mieheni täti taisteli sorkan syömisen kanssa. Kouluruokailua ei silloin vielä ollut. Ruokatunnilla syötävät eväät, voileivät ja maitopullo, kuljetettiin kotoa koulurepussa.
Aila
Näkkärin nakertajat
Kävin 1969–1972 Raholan koulua, jossa ruoka tehtiin itse. Opettajan johdolla tultiin jonossa ruokalaan. Ruoka laitettiin valmiiksi lautaselle: ei kyselty kuinka paljon haluat. Maito ja näkkäri olivat pöydässä valmiina ja maito tarjottiin peltimukista. Opettaja valvoi pöydän päässä ruokailua. Varsinkin huonolla ilmalla poislähtöä ruokalasta yritettiin pitkittää näkkärin nakertamisella, jossa oli palaneita reunoja.
Suosikkiruokiani oli lihaperunasoselaatikko, makaronilaatikko ja pinaattikeitto. Tykkäsin myös maksa-porkkanakastikkeesta, jota myös meillä kotona syötiin. Vaikka koko koulu sai mahataudin yhden kerran… Inhokkini oli hernekeitto, jossa oli porkkanan ja lantun paloja, lihakeitto, jossa oli liian sitkeää lihaa sekä lanttu-rusinasalaatti. Tilliliha ja kanakastike menivät, vaikka eivät lempiruokia olleetkaan. Samanlaista ruokaa oli myös Harjun koulussa ja Amurin yläkoulussa. Amurista muistan vain joulun aikaisen luumusopan, jossa oli meidän ruokailuvuorollamme vain neste ja kivet jäljellä.
Oppilas
Superherkullinen kasvisruoka
Kasviskouluruoka on käynyt huiman kehityskaaren siitä, kun maistoin ensimmäistä kertaa soijarouhekeittoa Tesoman yläasteella 2000-luvun alkupuolella. Mieleeni on erityisesti jäänyt eräs superherkullinen kasvisruoka vuosilta 2016–2018 Tredu Hepolamminkadulta. Keltainen, täyteläinen ja rohkeasti maustettu juustoinen quorn-kastike, joka tarjoiltiin riisin kanssa.
Lisäksi palautteitani kuunneltiin herkällä korvalla: lisäproteiinia kuten tofua, pähkinöitä ja siemeniä laitettiin tarjolle Tredu Santalahdentiellä. Niitä sai sitten lisätä oman maun mukaan lautaselle. Tämä oli silloin tosi mieluinen yllätys, kiitos siitä!
Media-alan aikuisopiskelija
Päivän parhaat keskustelut
Ruokailussa hauskinta on keskustelut kaverien kanssa. Kerran naurettiin niin paljon, että yksi purskautti vedet suusta toisen päälle. Kolmas alkoi nauraa niin paljon, että kaatui tuolinsa kanssa. Kaikilla oli hauskaa.
Lielahden koulun 7 A
Ruokahetki on paras
- ruokatunti on lempitunti
- ruokalassa kerrottiin hauska vitsi
- voi jutella ja kuulla hauskoja juttuja muilta
- iloinen yllätys, kun sai kasvisruokaa samalta linjastolta
- pinaattilettupäivänä myöhästyttiin pitkältä välitunnilta, koska letut maistuivat niin hyviltä
- Kiva kun ruokalassa on oppilaiden taidetta seinillä
Tammelan koulu 3 CK
Kiivi pääsi keskusradioon
1980 Tampereen Klassillisen koulun rehtori kuulutti keskusradiossa ennen ruokailua, että tänään on sitten tarjolla jälkiruuaksi kiivi. Kerrottiin miltä se näyttää (karvaiselta) ja saatiin ohjeet miten se syödään (lusikalla). Osattiin sitten arvostaa tätä herkkua 🙂
Kasarin yläkoululainen