Kaupunginvaltuuston keskustelussa kuulee usein puhuttavan kouluruoasta ja valtuutetut tekevät – keskenään ristiriitaisiakin – valtuustoaloitteita kouluruokaan ja -ruokailuun liittyen. Usein tulee mieleen, pohjaako keskustelu ja väitteet tietoon, toisen käden tietoon vai ennakkoluuloihin tai muistoihin omasta vuosikymmenen tai -kymmenten takaisesta kouluajasta.
Arvailun sijaan päätimme tarttua asiaan ja halusimme päivittää päättäjien kokemuksen kouluruokailusta ja -ruoasta nykypäivän tasolle, joten kutsuimme heitä kuluneen kevään aikana tutustumaan kouluruokailuun ja syömään kouluruokaa ihan itse Aleksanterin koulutalolle. Ja kyllä: olimme ruokailemassa yhtä aikaa oppilaiden kanssa jonon jatkona, mutta useasti totesimme, että eihän juuri mitään jonoa ollut. Kiitos rehtorin hyvin suunnittelemien ruokailuvuorojen ja ennen kaikkea kiitos koko kouluyhteisölle, että suunniteltuja ruokailuvuoroja noudatetaan.
Maistuiko kouluruoka?
Osallistujien arvio kouluruoasta oli poikkeuksetta hyvä. Sitä pidettiin maukkaana ja monipuolisena. Ihastusta herätti värikäs salaattipöytä, jossa salaatin ainekset ovat erillisinä yhden sekoitetun salaatin sijaan. Näin ei jää koko salaatti syömättä, jos yksi salaattiaines ei jollekulle maistu. Päättäjät laittoivat merkille myös kaksi ateriavaihtoehtoa. Se, että kasvisruoka on tarjolla kaikille ja että molempia pääruokia saa ottaa, oli päättäjille positiivinen yllätys. He kokivat, että paljon on muuttunut heidän omiin kouluvuosiinsa verrattuna.
Saako ottaa lisää?
Kouluruokaa saa aina ottaa lisää. Ruokakasvatuksen nimissä ja tasapainoisen lautasmallin vuoksi halutaan, että otetaan lisää kaikkia aterianosia – salaattia, perunaa, kastiketta, leipää, juomaa – eikä vain pihvejä tai pyöryköitä, kun sellaisia on ruokalistalla.
Kotimaista ruokaa
Ruokailun lomassa keskusteltiin vilkkaasti monista asioista. Ruoan kotimaisuusaste todettiin korkeaksi; maito, muna, lihat, peruna, leipä ovat suomalaista alkuperää ja kasvikset sesongin mukaan. Alati yksilöllistyvät erityisruokavaliotarpeet herättivät päättäjissä ihmetystä; yhtäältä pohdittiin niiden kustannuksia, toisaalta oltiin vaikuttuneita siitä, miten moneksi kouluruoka nykyään taipuu.
Koulun keittiön tärkeä rooli
Koulun keittiön roolista nykypäivän ruokapalvelussa oli päättäjillä paljon epätietoisuutta. Kun todettiin, että jokaisen koulun keittiössä tehdään ruoan loppuvalmistus, keitetään perunat, pastat ja muut lisäkkeet, laitetaan tuoreet salaatit ja ruoka tarjolle, huolehditaan asiakaspalvelusta ja pestään astiat, päättäjät huokasivat, että siinäpä riittää työtä ja että on suorastaan järkevää, että raskaita työvaiheita voidaan tehdä isommilla padoilla yhteisesti.
Aikaa ja rauhaa ruokailuun
Ruoan lisäksi päättäjiä kiinnosti ruokailun sujuminen ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet. Vaikka Aleksanterin koulutalossa ruokailutilanne on sujuva ja ruuhkia ei kummemmin ole, kaikissa kouluissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Voimian asiakaskyselyjen mukaan yleisesti oppilaat kaipaavat enemmän aikaa ja rauhaa ruokailuun. Toivottavaa on, että ruokailu koettaisiin niin turvalliseksi, että on mukava tulla syömään.
Kun lisäksi keskusteltiin ruokailijoiden monista vaikutusmahdollisuuksista kouluruokaan ja ruokailuun mm. palautetta antamalla, äänestyksin ja oppilaiden vaikuttamispäivissä, päättäjät totesivat, että kaikki ainekset hyvälle kouluruokailulle ovat olemassa. Me Voimiassa haluamme vastata joka päivä päättäjien toiveeseen ja tavoitteeseen kouluruokailulle: ’Kaikki syö!’
Nyt kun uusia valtuutettuja ja lautakunnan jäseniä astuu riveihin runsaasti, jatkamme päättäjien koululounastuokioita innolla syksyllä. Lounailla mukana myös Lasten ja nuorten palvelusegmentin palvelujohtaja Susanna Järvinen.
Toivottavasti kiinnostusta riittää!
Miten tamperelaiset päättäjät kommentoivat kouluruokailua? Katso lyhytvideot!
Osa 1: Tofu maistui ja kuoriperunoita kehuttiin
Osa 2: Nyt päästiin testaamaan butter chickeniä!
Osa 3: Uutta tietoa kouluruuasta
Kiinnostaako jatkaa keskustelua kouluruokailusta?
Tavoitat minut X:ssa @TarjaSAlatalo