Jo etukäteen runsaasti kohua herättäneet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin 27.11.2024. Voimian ravitsemusasiantuntijat Ritva ja Virpi avaavat ruokakaappinsa ja tekevät pika-analyysit omista arkisista valinnoistaan suosituksen pääkohtia peilaten.
Neljä viipaletta täysjyväleipää ja lautasellinen puuroa – päivän täysjyväviljat pulkassa
Ritva: Ruisleipä pelastaa minut! Tykkään leivästä ja syön sitä joka aterialla. Höttöleivät jätän mieluusti väliin.
Virpi: Ruisleipä on joka-aamuinen seuralaiseni. Sen sijaan puuroilla minut kyllästettiin lapsuudessa, joten aamupuuro on jopa kauhistus minulle.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja ainakin puoli kiloa
Ritva: Näin paljon joka päivä on tiukka paikka, vaikka kasvikset maistuvat minulle hyvin. Jaksan ja tykkään käsitellä tuoreita juureksia ja kasviksia. Niitä on aina jääkaapissa. Marjastan ja säilön ahkerasti, mutta omat pakasteet eivät riitä koko kaudeksi. Iloitsen kotimaisten omenien hyvästä saatavuudesta omissa ruokakaupoissani.
Virpi: Popsin kyllä päivittäin, varsinkin porkkanaa. Hedelmistä valitsen kauppakassiini ne, joita tiedän muunkin perheen mieluusti syövän. Marjat kuuluvat pääsääntöisesti vain kesääni, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Pakastetut marjat uppoavat vain smoothiessa, jos viitsin sellaisen väsätä.
Perunaa ympäristön hyväksi
Ritva: Ilmasto kiittää minua perunan kohdalla. Rakkaus perunaan on lapsuuden peruja, perheeni kasvatti perunat omiksi tarpeikseen. Parhaat perunaherkut ovat uudet potut kesällä ja uunissa valmistetut lohkoperunat talvella. Joka päivä jossain muodossa.
Virpi: Tässä Ritva voittaa minut mennen tullen. Tykkään kyllä perunasta, mutta ei löydy suinkaan joka päivä lautaseltani. Pistää miettimään.
Herneet, pavut ja linssit tutuiksi ja päivittäin lautaselle
Ritva: Herne on ehdoton suosikkini pakastekasviksista! Jaksan kehua suomalaisten herneiden huippulaatua. Tykkään myös pavuista ja kasvatan niitä itsekin. Silti suosituksen määrä tuntuu vaikealta saavuttaa.
Virpi: Tässä riittää työsarkaa. Neljän hengen perheessä on neljät makumieltymykset ja perheen kokin palkokasveista tehdyt ruokakokeilut eivät ole vielä saaneet varauksetonta hyväksyntää.
Pari ruokalusikallista pähkinöitä ja siemeniä
Ritva: Paahdan pannullisen siemensekoitusta ja pähkinöitä, jotka jätän tarjolle kippoon. Näin niitä tulee napsittua päivittäin salaattiin tai sellaisenaan. Nämä ujuttautuivat ruokapöytääni edellisen suosituksen jälkeen.
Virpi: Paahdettuja auringonkukan siemeniä menisi niin paljon kuin niitä ehtisi paahtaa, ovat myös perheen nuorison mieleen.
”Syö särkeä, se kasvattaa järkeä” – kalaa pari kolme kertaa viikossa
Ritva: Tässä alitan riman pahasti. Kalan suolainen hinta jarruttaa ja siksi hyvä kalatarjous saa minut liikkeelle. Suren vähävaraisia talouksia, jotka eivät pysty ostamaan kalaa. Vaikka asun kolmen kalaisan järven lähellä, niin ajatus kotitarvekalastuksesta ei houkuta. Tarvitaan välineet, osaamista ja aikaa. Haluan kalani valmiina fileinä ja mieluiten ruodottomina!
Virpi: Lapsuuden ruokamuistoihin kuuluvat ne päivät, kun naapuri toi muikut, mateet ja hauet kotiovelle. Kaikki nämä maistuisivat edelleenkin, mutta oma käyttö on supistunut lähinnä lähikaupan kalatiskiltä löytyvään loheen noin kerran viikossa.
Apua, eikö enää punaista lihaa?
Ritva: Taidan saada puhtaat paperit lähinnä leikkeleistä. Puolisolleni tämä on kova paikka. Erityisesti nakit ovat hänen ovat lapsuutensa turvaruokaa.
Virpi: Metsästäjäperheestä ja maalta lähteneenä lihaa oli aina lapsuuden ruokapöydässä. Sitten miten olen opetellut lisäämään soijarouhetta esimerkiksi itse tehtyihin lihapulliin ja tekemään vähän harvemmin lasten lempparia makaroni-jauhelihapataa. Muutama kalkkunaleikkele aamiaisleivilläni säilynee.
Maitoa saa edelleen juoda ja juustoa syödä – kohtuudella
Ritva: Juon pari lasillista rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin. Maustamatonta jogurttia harvemmin, mutta aina sitä on kaapissa. Arkijuuston suhteen olen jumittunut yhteen tuotemerkkiin ja pidän huolen, että saan sitä myös yökyläpaikoissani. Aivan, se on vähärasvaista ja vähäsuolaista ja ehdottomasti kotimaista.
Virpi: Rasvaton maito pitää pintansa perheemme ruokajuomana ja juniorin toiveesta kaurajuoma on tullut myös jääkaappiin. Arkikäytössä on vähärasvainen juusto, mutta alta aikayksikön näyttää kilon pakkaus hurahtavan, kun perheemme nuoret tekevät voileipäpinojaan.
Hyvälaatuista rasvaa margariinista ja kasviöljyistä
Ritva: Tässä kohdassa olen ollut tiukkis. Lasten ollessa teini-ikäisiä jääkaapin ovessa oli muistutus ruokaostoksia varten: ”Oivariinia max 1 x kk”. Nuorison käsissä äidin hyvää tarkoittava neuvo päätyi meemiksi.
Virpi: Ravitsemustieteen opintojeni alussa arvioin syömääni rasvan määrää ja laatua. Se oli päin prinkkalaa. Suivaannuin siitä ja otin kasvimargariinin käyttöön jokaisen syömäni leivän päälle sekä leivontaan.
Sokeria säästeliäästi
Ritva: ”Pikkupulla päivässä pitää nutturan löysällä”. Noudatan tätä ohjetta. Yritän tsempata suklaan suhteen.
Virpi: Komppaan Ritvaa. Olen vain niin kranttu, että itse leipomani pulla kelpaa ja sitä on harvoin tarjolla.
Aamu saa alkaa kahvilla
Ritva: Kahvia juon pari mukillista päivässä eli suosituksen ylärajoilla. Aamukahvista luopuminen ottaisi todella koville.
Virpi: En laske kupillisia enkä mukillisia. Sopivan hetken tullen juon joka päivä virkistäytyäkseni ja vähintäänkin aamulla.
Loppujen lopuksi kokonaisuus ratkaisee, mikään ruoka ei ole kiellettyä. Suosituksen sanoma minulle ja sinulle on: syö monipuolisesti, kohtuullisesti ja nautinnollisesti, iloa unohtamatta.