Jo reilut kymmenen vuotta sitten, ravitsemustieteen opintojeni aikaan, proteiini oli vahvasti esillä ja kauppojen hyllyille alkoi ilmestyä erilaisia proteiinituotteita. Nyt proteiinista on tullut todellinen ilmiö – sen huomaa vaikkapa kauppojen ajoittain tyhjistä rahka- ja raejuustohyllyistä. Hyvinvointi kiinnostaa, ja sosiaalinen media on täynnä vinkkejä ja omia kokemuksia. Siksi on hyvä pysähtyä kysymään: mihin ravitsemuksessa kannattaa oikeasti panostaa?
Proteiini on tärkeää – ja sitä saadaan jo hyvin
Miksi proteiini on vuodesta ja jopa vuosikymmenestä toiseen noussut hyvinvoinnin ja ravitsevan ruoan mittariksi? Proteiini on energiaravintoaine sekä muun muassa lihasten ja muiden kudosten rakennusaine, ja tarvitsemme sitä päivittäin. Sen osuus on kuitenkin energiantarpeestamme vain noin viidennes ja tarve täyttyy, kun syömme ravitsemussuositusten ja lautasmallin mukaisesti omaan kulutukseemme suhteutettuna. Esimerkiksi THL:n Finravinto 2017 -tutkimusten mukaan suomalaisten aikuisten proteiinin saanti on hyvällä tasolla tai jopa yli suosituksen. Huomionarvoista on myös, että Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan pojilla eläinperäisten proteiinien lähteiden, kuten lihan käyttö on runsasta.
Ikääntyneillä riittävä syöminen on avainasemassa
Ikääntyneiden proteiinin tarve on lisääntynyt, ja heille suositus onkin suurempi kuin työikäisille, lapsille ja nuorille. Haasteena on usein se, että ikääntynyt ei syö tarpeisiinsa nähden riittävästi: annokset jäävät pieniksi tai aterioita on vain muutama päivässä. Silloin myöskään proteiinia ei saada tarpeeksi. Ikääntyneiden ravitsemuksessa kannattaakin kiinnittää huomiota sekä riittävään syömiseen että hyvään proteiininsaantiin.
Katse kuituun, kasviksiin ja rasvan laatuun
Sen sijaan monet ruokavalion kulmakivet jäävät liian vähälle huomiolle. Meidän kannattaisi panostaa erityisesti
- riittävään kuidun saantiin
- rasvan hyvään laatuun
- suolan kohtuulliseen käyttöön
- kasvisten, hedelmien ja marjojen runsaaseen käyttöön.
Tarvetta todella on: esimerkiksi päiväkoti-ikäisistä lapsista vain ani harva syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Tässä meillä on yhdessä todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Proteiinia saamme jo huomaamattamme monesta lähteestä, etenkin kun syömme monipuolisesti. Tavoitteena ei myöskään ole saada yhdeltä aterialta mahdollisimman paljon proteiinia, vaan rakentaa päivästä tasapainoinen kokonaisuus. Tiesitkö muuten, että täysjyväviljasta saa kuidun lisäksi myös proteiinia?
Maltti on valttia
Muistetaan siis maltti myös ravitsemuksessa! Yksittäisen ravintoaineen sijaan kannattaa katsoa kokonaisuutta – ja lisätä lautaselle rohkeasti täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Pienetkin arjen valinnat tukevat hyvinvointiamme.
Tällä viikolla vietetään Ravitsemusviikkoa – seuraa Voimian somekanavia ja poimi sieltä inspiroivia vinkkejä hyvinvointia tukeviin ruokavalintoihin!
Blogissa käytetyt lähteet:
- Kestävää terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset 2024. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Helsinki.
- Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistä S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Ravitsemus Suomessa : FinRavinto 2017 -tutkimus
- Haario P, Niinistö S, Takkinen H-M, Raulio S, Ahonen S, Virtanen SM. Nuorten ruoankäyttö – tuloksia Nuorten ravitsemustutkimuksesta Tutkimuksesta tiiviisti 23/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
- Koivuniemi E, Gustafsson J, Mäkelä I, Schwab U, Niinikoski H, Laitinen K. Parental and Child Factors Assiociated With 2- to 6-Year-Old Children’s Diet Quality in Finland. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics. Volume 122, Issue 1, P129-138.E4, Jan 2022.
