Opetushallituksella on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä jokainen peruskoulun oppilas söisi hänelle tarjotun maksuttoman koululounaan. Kouluruokailu tukee oppilaiden keskittymiskykyä ja jaksamista ja on tärkeä osa oppimista ja hyvinvointia.
Kuitenkin syksyllä 2025 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan vain hieman yli puolet yläkoululaisista kertoo syövänsä kouluruuan joka päivä. Määrä on pienempi kuin kaksi vuotta sitten kyselyyn vastanneista.
Pitääkö olla huolissaan?
Pitää olla huolissaan, mutta samalla myös aktiivisesti miettiä keinoja, joilla saataisiin kaikki peruskoulun oppilaat syömään. Millaisia keinoja meillä sitten on käytettävissä nuorten ruokailuaktiivisuuden lisäämiseksi?
Oppilaiden osallistaminen
Osallistetaan oppilaat vaikuttamaan ruokalistan sisältöön ravitsemussuositukset huomioiden. Ruokalistan suunnittelua ja teemojen toteutuksen aikatauluttamista tehdään yhdessä oppilaiden kanssa. On kiva tulla syömään, kun on saanut itse päässyt vaikuttamaan esimerkiksi äänestämällä ruokia ruokalistalle.
Järjestetään kouluissa makuraateja. Niissä oppilaat arvioivat tarjotun ruuan makua ja antavat kehittämis- ja muutosehdotuksia. Kehitetään kouluruokaa yhdessä vastaamaan paremmin oppilaiden odotuksia.
Kouluravintolan viihtyisyys
Kouluravintolan viihtyisyyteen voi myös vaikuttaa esim. maalaamalla kuvataidetunnilla taidetta tai askartelemalla koristeita yhdessä koulun henkilökunnan kanssa ruokasaliin. Luodaan yhdessä henkilöstön kanssa viihtyisä ruokailutila, jossa on mukava nauttia koululounasta.
Kouluruokailu on ruokakulttuuria
Kouluruokailulla on myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Ruokailutilanteessa lapset ja nuoret oppivat toistensa huomioon ottamista, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Rauhallinen ja miellyttävä ruokailuhetki opettaa myös arvostamaan ruokaa ja yhdessä ruokailua.
Onko ruokailuaika koulussa sopiva ja riittävä? Aikatauluihin on varmasti mahdollisuus ehdottaa muutoksia tai vaihtaa joskus ruokailuvuoroa toisen ryhmän kanssa lukukauden aikana.
Kouluruokailutilanne on hyvä tilaisuus vahvistaa ruokakulttuuria. Se opettaa arvostamaan ruokaa ja ruokaan liittyviä eri asioita, kuten hyviä tapoja ja teema- ja juhlapäivien viettoa yhdessä. Ruokailun ohessa opetellaan puhumaan yhdessä myös itse ruuasta.
Kouluruokailu tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mikä voi vähentää yksinäisyyden tunnetta ja parantaa oppilaiden sosiaalisia taitoja. Syödään siis yhdessä!
Aikuisten positiivinen ruokapuhe
Aikuisten antama malli ja ohjaus on kouluruokailussa ensiarvoisen tärkeää. Ohjaava aikuinen antaa hyvän esimerkin ja kannustaa esimerkiksi noudattamaan lautasmallia, ottamaan huomioon muut ruokailijat ja käyttäytymään hyvin. Positiivisella ruokapuheella aikuinen luo oppilaalle mielekkään ruokahetken ja hyviä muistoja päivittäin.
Koulun ja kodin yhteisellä ruokakasvatuksella on voimakas vaikutus – se on hyvä ja käytännöllinen tapa edistää hyvinvointia ja ravitsemusta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Työlleen omistautunut henkilöstö voi innostaa oppilaita soveltamaan koulussa oppimaansa myös koulun ulkopuolisessa arjessa. Aikuisen vaikutus nuoren ravitsemus- ja ruokavalintoihin voi ulottua kauas.
Kotona on hyvä kysyä lapselta mitä tänään oli ruokana ja keskustella kouluruokailusta kokonaisuutena. Lapsen kanssa voi yhteisesti opetella antamaan kehittävää palautetta ruuasta ja ruokailutilanteesta. Näin lapsi oppii myös palautteen antamisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet.
Keinoja ruokailuaktiivisuuden lisäämiseen on kyllä tarjolla, otetaan ne vielä yhdessä käyttöön!
Kyse on siis varsin monitahoisesta kokonaisuudesta. Ruokailutilanteisiin liittyy meillä jokaisella erilaisia muistoja ja merkityksiä. Meidän aikuisten – sekä henkilökunnan että kotiväen – vastuulla on huolehtia siitä, että lasten ja nuorten kouluruokamuistot ovat mukavia ja että ne antavat perustan hyvälle ja monipuoliselle ruokahetkelle myös aikuisena. Muistetaan siis pitää yllä positiivista ruokapuhetta yhdessä.
Pyritään yhdessä siihen, että kaikki syö!
Kuva: Ruokailua Vuoreksen koulussa syksyllä 2025. Kuva: Sami Nieminen.